torstai 21. tammikuuta 2016

Kannattaako ruotsia opiskella?

Katselin juuri kansainvälistä urheilukilpailua televisiosta. En kerro lajia, jotta lajia ja selostajia ei voisi yksilöidä.
On käsittämätöntä kuinka vähän urheiluselostajat ymmärtävät muita kieliä kuin suomea ja ruotsia. Eikä kyse ole edes oikeasti ymmärtämisestä, vaan edes jonkinlaisesta kyvystä osata lausua edes Eurooppalaisilla pääkielillä, (mukaan lukien englanti, saksa, ranska ja venäjä!) kirjoitettuja nimiä edes lähes oikein.
Pelkästään sen asian tajuaminen, että yleensä muissa kielissä kuin suomi ja saksa paino ei ole 1. tavulla,  auttaisi asiaa. Esimerkiksi ranskalaisia nimiä on mahdotonta lausua oikein, jos yrittää aina tunkea painon 1. tavulle, koska tällöin homma lähtee heti käsistä. Kuitenkin kaikissa näissä kielissä on olemassa suhteellisen yksinkertaiset säännöt, joiden avulla voidaan välttää suurin osa mokista. Yksi tärkeimmistä on tieto tonaatiosta, koska sama vokaali painollisena ja painottomana ääntyy eri tavalla, myöskin englannissa.
Urheiluselostajat ovat ammattilaisia jotka eivät kunnioita ammattiaan sen vertaa, että viitsisivät perehtyä selostettavassa kilpailussa esiintyvien urheilijoiden nimien lausumiseen. Paikalla olevien selostajien olisi mahdollista vaikka kysyä asiaa itse urheilijalta. Ehkä se ei kiinnostakaan kun ei ole tullut opiskeltua muita kuin nurkkakuntakieliä, suomea ja ruotsia. Englantikin on opeteltu luonnonmenetelmällä, eli TV:tä katsomalla.
Sitä paitsi, ihan sama ongelma on suurimmalla osalla suomalaisista.
Jos ruotsinkielen opiskeluun käytetty ja hukkaan mennyt aika käytettäisiin hyödyllisesti perehtymällä vaikka vain pintapuolisesti suuriin sivistyskieliin, olisi paljon voitettu,


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti